torstai 16. toukokuuta 2013

Kun ymmärrys loppuu.


Koirat ovat kuuluneet elämääni aika tarkalleen 13 vuotta. Islanninlammaskoirat 6 vuotta tänä nimenomaisena päivänä. Muutaman koira-aiheisen keskustelun jälkeen minulta on kysytty, miksen kirjoita näistä asioita blogissani. Tässä siis, olkaa hyvät. Kolmen blogipostauksen sarja siitä, mitä jalostaminen minulle merkitsee, mitä ajattelen nykykoiran jalostuksesta ja mikä minulle on terve ja hyvä koira.

Ennen kuin luet tämän pidemmälle, pyydän sinua huomioimaan, että tiedän kuinka rakkaita koiramme meille ovat. Ja kun puhutaan jostain, mikä on meille rakasta, se luonnollisesti on kovin henkilökohtaista. Nämä ovat minun mielipiteitäni enkä tarkoita loukata niillä ketään. Päinvastoin. Jokaisella on oikeus valita rotunsa, oikeus rakastaa omaa koiraansa ja nauttia sen tuomista iloista lemmikkinä. Se ei estä sitä, että miettisi objektiivisesti oman rotunsa tilaa ja oman koiransa tilaa.

Ymmärrän, miksi on erilaisia rotuja, miksi ihminen jalostaa eläimiä saadakseen tietyt luonteenpiirteet tai ulkonäölliset seikat näkyvimmiksi. Ymmärrän jopa, minkä takia jalostamme karjaa sellaiseksi, että saamme siitä enemmän ruokaa. Ymmärrän, miksi lehmät ovat isompia ja siat kasvavat nopeammin, vaikka tällainen jalostus tehdäänkin niiden terveyden hinnalla. Pidän sitä moraalisesti arveluttavana mutta ymmärrän sen.

Senkin ymmärrän, että jalostamme lemmikistä tietyn näköisen, että se näyttää meistä kivalta. Mutta sitä en vain pysty ymmärtämään, miksi ihminen pitää kivan näköisenä jotain, mistä on lemmikille selvää terveydellistä haittaa. Se on freakshow. Ja se kertoo jotain hyvin pelottavaa ihmisestä.

Miksi joku haluaa kotiinsa koiran, joka ei pysty normaalisti hengittämään tai juoksemaan, ulostamaan tai syömään, kävelemään tai synnyttämään? Miten joku voi pitää suloisena eläintä, joka korskii koko ajan siksi, että sen hengitystiet on jalostettu liian ahtaiksi, vain sen takia, että se näyttäisi ihmisestä kivalle? Vain sen takia, että se näyttäisi ihmisestä kivalle.

Miten voimme nähdä kaunista jossain sellaisessa, mikä on epänormaalia ja kivuliasta eläimelle, joka on meille todella rakas?

Oheisessa dokumentissa on julma totuus koirarotujen terveydellisestä tilasta tällä hetkellä. Toivon, että katsotte sen. Kaunista katsottavaahan se ei ole ja sen takia juuri. Kuinka voimme silti pitää näistä nimenomaisista terveydellisistä ongelmista kärsiviä koiria kauniina? Tai suloisina?


Tämä dokumentti on helppo kuitata sanoin, ”ei meidän koiralle ole tuollaisia ongelmia, vaikka se onkin tuota rotua.” Koira ei kerro, kun siihen koskee. Koiran kipua on vaikea tulkita. Se ei valita, koska luonnossa valittaminen tarkoittaa saaliiksi joutumista. Koira ilmaisee kipua esimerkiksi läähättämällä, rapsuttelemalla, nuolemalla, piiloutumalla tai olemalla haluton liikkumaan. Totta kai dokumentissa olevien rotujen edustajien joukossa on sellaisia, jotka voivat elää kivuttoman ja ongelmattoman elämän. Mutta edelleen en ymmärrä, miksi joku silti haluaa sellaisen koiran? Koiran, joka on silmämääräisestikin arvioituna jalostettu liiallisuuksiin? Jalostettu vammaiseksi. Jalostettu pilalle. Miksi se on ihmisestä kaunista?

(Tämä jalostuspohdiskelu saa jatkoa. Minkälainen on terve koira? Miten saan terveen koiran? Miten rotu valitaan? Saako rotuvalintaa katua?)

Jos dokumentti ei aukea ylläolevasta kuvasta, se löytyy myös linkistä: http://www.youtube.com/watch?v=yZMegQH1SPg

Osa dokumentissä esiintyvistä roduista:
Cavalier kingcharlesinspanieli - kohdassa 1:21
Saksanpaimenkoira - kohdassa 7:11
Bokseri - kohdassa 10.05
Rhodesian ridgeback - kohdassa 15:45
Mopsi - kohdassa 25:33
Basset hound - kohdassa 35:30
Kiinan palatsikoira - kohdassa 40:17

1 kommentti:

  1. Katso myös A studio Stream 17.5. klo 21.

    http://yle.fi/uutiset/professori_liian_sairaaksi_jalostetun_rodun_koiraa_ei_pitaisi_hankkia/6645897

    VastaaPoista